Juhannus. Kaikki valittelevat säätä, kuinka on kylmää ja märkää. Minä heräsin aamulla lähes pilvettömään päivään, joskin pari tummaa pilveä kävi kiertämässä tonttia. Mutta kiersivät niin kaukaa, että lämpötila nousi pihassa +21,6 asteeseen. Joten mikä kylmyys, mikä sade?

Päivä on mennyt puuhastellessa. Aamusta mietin toimintasuunnitelmaa ja päätin lähteä ryytimaalle istutuspuuhiin. Kyllä! Maa on käännetty möyhitty ja oli kasveja vaille valmis. Nyt on salaatit, punajuuret, herneet, tillit ja persiljat kasvamassa. :) Nyt vain sitten ootellaan. Vaikka itse istutuspuuhissa ei pitkin mennyt, niin ryytimaa on niin suojaisassa paikassa, että ei ollut puhettakaan, että vaatteet päällä sitä olisi voinut tehdä. Kun nyt siihen hätään ei bikineitä ollut ja tupaan asti en jaksanut lähteä, niin totesin, että kaipa sitä omalla pihalla saa nakunakin juosta. Tuskin nuo porot, peurat, linnut, mäkärät, itikat ja paarmat siitä traumoja saa.

Koska on puotapäivä, niin istutuspuuhien jälkeen poikkesin tuvassa sen verran, että sain ne bikinit päälle. Ja otin maton tekeleen ulos. Istuin pihakeinuun ja mattokin edistyi pari kerrosta. Enempään ei enää ranteet kerrallaan pysty, koska matto on jo sen verran iso ja raskas, että yhden kerroksen virkkaamiseen menee jo 1½ tuntia. Eikä sitä enää pysty työstämään sylissäkään vaan istun keskellä mattoa ja käännyt vähän kerrassaan reunan mukaan. Valmiista matosta laitan kyllä kuvankin.

Välillä sitten vähän syömään ja tiskaamaan ja pienet päiväköllöt. Siinä mietin eilen kuulemiani uutisia. Vakavia. Eikä niin iloisia.

Lapset kävivät heittämässä talviturkit ja nuorimmainen on ehtinyt tänään pyöräillä jo 30 km. Kuten myös eilen.

Köllöjen jälkeen virittelin pipoa päähäni. Yli pitkä hiusmalli ku on tiellä ja trikoopipon kanssa saa hiukset pidettyä sivussa paremmin kuin huivilla tai pinnillä, hiukset eivät vielä olleet niin pitkät. Eli juurikin siin ärsyttävässä mitassa kun alkaa kasvattamaan pitkiä hiuksia... vielä viikko sitten olin kasvattamassa pitkiä hiuksia, mutta tänään sitte meni hermot ja nuorin lapsista sai sakset käsiinsä ja pyysin leikkaamaan hiukset. Täytyy sanoa, että olisipa kaikilla ihmisillä lasten ennakkoluulottomuus. Lapsi joka ei koskaan aiemmin ole leikannut hiuksia otti sakset ja kun ensimmäisen tupon leikkasin malliksi, niin lyhensi loppu pään samaan mittaan. Just like that! 

Nyt puolen yön lähetyessä mietin joutaako sitä tästä ees nukkumaan. Valosaa on kuin päivällä ja totesin, että käynpä ryytimaan kastelemassa ainakin vielä iltapuhteena. Huomiseksi kun on lupailtu pilvetöntä taivasta ja todennäköisessti sen myötä lämpötila nousee entisestään. Vettä on lupailtu vasta maanantaille, joten ryytimaa on syytä kastella, että siinä joku edes alkaa kasvamaan.

Naapurin rouvakin poikkesi aamusta lyhyesti. Todella lyhyesti. Tuli toivottamaan hyvää juhannusta, mutta minä nyt en edelleenkään jaksa kyseistä rouvaa, joten marssitin hänet pois tontilta. Taas kerran.

Huomenna ajattelin keitellä kuusenkerkkäsiirappia ja marmelaadia. Saa nähdä onnistuuko. Ennen en ole moista tehnyt, mutta kerta se on ensimmäinen. :) Nokkoset on kuivumassa ja ehkä jo huomenna ne saa rouhia purkkiin. Marjoja saa vielä odotella hyvän tovin vaikkakin ainakin mustikkaa näyttäisi tulevan mukavasti. Lakoista en sitten tiedäkään ennen kuin nään ne keltaisena jossakin :D

Näissä tunnelmissa siis Juhannusta. Ehkä myöhemmin vietämme sitten espanjalaisen tavan mukaan myös San Juania, jota juhlitaan 23.6. Vastaa kuitenkin meidän juhannusta.