Aloitin eilen kirjoittamaan artikkelia näistä pohjosen ötököistä, miten ne ei usko Raidia eikä Offia ja kuinka niihin menee hermot ja mitä netin vinkkejä olen selannut läpi ja miten toimivia ne ovat. sitten tuli puolen sekunnin sähkökatko, joka on täällä hyvin yleistä ja kas, sinne meni lähes valmis artikkeli jonnekin bittiavaruuteen. En sitten jaksanut aloittaa alusta.

Vaan niin. Tuossa se tulikin jo lyhyesti referoituna. Lisätään nyt kuitenkin että netissä leviävä vinkki, että itikat eivät söisi kun popsii B-vitamiinia ei pidä paikkansa. väitettä perustellaan sillä että itikat eivät pidä sen hajusta. No, nyt kun nämä pohjoisen ötökät ovat hoksanneet minut, niin vaikka kuinka käytän B-vitamiinivalmistetta päivittäin, niin hyvin se minun veri kelpaa. 

Myöskään vinkki jossa väitetään antihistamiinin käytön kaikottavan ötökät ei pidä paikkansa. Antihistamiini ei auta edes kutinoihin, saatika pidä ötököitä loitolla. 

Vaan ötökät on hyvin pieni juttu - kirjaimellisesti - jos tekee vähän isomman luokan mokan. Joskin minä kun en jää märehtimään yleensäkään pitkäksi aikaa asioita, niin en tätäkään. Voin sanoa, että todennäköisesti saa tästä maasta etsiä kalliimpaa terassipöytää, joka on vielä täysin uniikkikappale.

Puhuin miehelle, että pöytä on niin sään pieksemä että pinnalle pitäs tehdä jotain. Ehdotin, että revin vanhan pinnan irti ja päälystän sen vanhalla lakanalla ja pistetään lakka päälle. Idea oli hyvä. Mutta Mies ei muistanut mainita mitään, että lakkapurkki joka on lojunut kuukausia pölyyntymässä ei ole siihen tarkoitukseen. Tai että sitä ei saa käyttää tai hävittää. Joten minä reippaana tyttönä sitten tein suunnitelman mukaan. Lakkasinkin pöydän. mies katseli sitä tovin ja totesi

"Ethän käyttänyt sitä lakkaa joka tuossa oli?"

"käytin"

"Kiitos."

"No?"

"Se oli projektin erikoiskovetelakka, se sekoitetaan maaliin ja ilman sitä maali ei kuivu."

"Anteeksi." Mietin vain, että eipä se nyt noin vakavaa voi olla. eihän nyt yksi kovitelakka voi olla kovin kallis.

"tuo erikoislakka oli tilattu erikseen. Se maksaa 1800 € prk ja sitä ei pieniä eriä saa ja se oli laskettu että riittää juuri projektin maalaamiseen"

Vanhin lapsista huikkasi "AUTS!"

Olin varmasti rusketuksesta huolimatta naama aivan valkoisena, kun tajusin mitä olin tehnyt. Miehen silmäterä. Volvo, joka on yhtä vanha kuin minä. Olin tuhonnut sen maalin, kun luulin, että se lakka oli vain muuten vain ylimääräinen tai menossa ongelmajätteisiin.

No, myönnetään. Aiheesta sain ripitykset. Mutta mitä automaali tai mikä lie lakka onkaan tekee tuvassa? eikä sit nyt ihan heti tarvita.

No, pöytä on ainakin nyt kunnostettu ja jos kerran on noin erikoinen lakka ja joku erityiskova vielä, niin luulisi sitten kestävän säätkin.

Mokia sattuu millon mitäkin. Eipä ole pitkä aika kun meinasin polttaa talonkin, mutta onneksi järki astui ajoissa kuvioon. Ja mokani yleensä ei ole olleet kovinkaan hintavia, joten tämä lienee elämäni kallein moka. Ainakin toistaseksi kun en ole autoa rutannut. Ja en sentään kolhinut miehen silmäterää kun opettelin peruuttamaan talliin.