Ei ole ensimmäinen kerta kun istun Espanjassa ja rakentamassa elämääni, mutta nyt eri kaupungissa. Aikaisemmista seikkailuistanikin kirjoitin blogia, mutta väliaika Suomessa meni niin kovaa haipakkaa, että tuntuu hölmöltä jatkaa samaa blogia. Ja koska nyt tilanne on muutenkin hieman erilainen, niin tuntuu jotenkin ylipäätänsä senkin takia mukavammalta aloittaa puhtaalta pöydältä. Joissakin asioissa varmasti tulen peilaamaan aikaisempiin kokemuksiini nyt tulevia kokemuksia ja se selviää varmasti turinoiden lomassa.

Kun aikasemmin lähdin Espanjaan, alunperin Torreviejaan, josta sitten hetken päästä Alicanteen, niin en juurikaan osannut espanjaa. Minä olen sitä ikäluokkaa, jolla on koko peruskoulun aan hehkutettu, että menee minne tahansa niin englannilla pärjää aina. No, kokemuksesta voin sanoa: EI PÄRJÄÄ. Ei pärjännyt Torreviejassa, ei Alicantessa, eikä pärää nytkään. Alicantessa sentään pärjäsi lentokentällä englannilla, mutta kun terminaalin ovesta pääsit pihalle, niin englannin kielen taito loppui siihen. 

Nyt olen Málagassa ja edes lentokentällä ei pärjää englannilla. Mutta pankissa, pankin johtajan juttusilla kyllä. Mutta selkeästi Alicanten kielikylvystä on ollut nyt hyötyä, kun espanja on väkisin tarttunut. En todellakaan puhu mitään hyvää espanjaa, en osaa edes sanoa millä tasolla espanjanini on, mutta asiani saan kyllä espanjaksi hoidettua. Ja jopa Suomessa sitä olen yrittänyt puhua aina kun mahdollista ja välllä jopa olikin niin, että toisen puhuessa englantia tai ruotsia, niin vastasi kuitenkin espanjaksi.

Olen kohta ollut viikon Málagassa. Alicanteen mennessäni tiesin, että paikalla on tutut työkaverit, joista yhden olin tuntenut jo pari vuotta. Loput muutaman kuukauden, mutta tuttuja oli kuitenkin paikalla jo. Tällä kertaa lähdin maailmalle yksin. Kaikki tuttu jäi. Ja paikkakuntakin on täysin vieras. Onneksi on olemassa kuitenkin Google. Ja etenkin Google Maps, joka auliisti näyttää paikkoja ja reittejä ja jopa bussi/junayhteyksiä. Miten luotettavia yhteydet ovat..? No, ainakin toistaiseksi ovat aina perille vieneet. Ja helposti.

Alicanten kenttä on selkeä. Siellä on selkeät kyltit ja ohjeet joka paikkaan. Mistä lähtee bussit, mistä taksit, missä on parkkipaikat, mistä lähtee lennot, missä on pankkiautomaatti ja autovuokraamot jne. Málagan kenttä... PUUUUH. Sitä uskoo, että kyllä lentokentällä on selkeät kyltit ja ohjeet. No, Málagan kenttää toki juuri nyt ollaan remontoitu ja varmasti täkäläisen tavan mukaan remontoidaan vielä pitkään, joten ei... mikään ei ollut selkeää sen jälkeen kun tulin kentän aulaan. Jotain kertoo varmasti se, että etsin TUNNIN bussipysäkkiä, sen piti olla lähellä kenttää, liikenneympyrässä, mutta eipä löytynyt. Kysyin tietä ensin englanniksi, mutta ei... kukaan ei osannut englanniksi kertoa mitään, oten suuvasti kysyin sitten espanjaksi. Ja oheilla periaatteessa EHKÄ olisi voinut löytää bussipysäkin, jos sitä ei olisi siirretty kentän remontin takia - ja kukaan ei tiedä minne se oli siirretty. Tuon tunnin etsimisen jälkeen luovutin ja otin taksin.

(Takseista sen verran, että lentokentällä täällä taksit väittävät, että PAKOLLINEN MINIMIMAKSU on 15-20 e. Tälläistä pakollista minimimaksua EI OLE OLEMASSA. Ja taksin hinta kannattaa ehdottomasti aina varmistaa etukäteen)

Nyt siis en tuntenut täältä ketään entuudestaan, mutta tämän vajaan viikon aikana olen jo kyllä ollut kerkiävää sorttia ja tutustunut naapureihinkin. Jopa ehtinyt todeta, että pari naapuria on sellaisia, joiden kanssa en koe tarvetta viettää liikaa aikaani. Vaan on tässä hauskoja ja mukaviakin naapureita. Naapureista suuri osa on suomalaisia. Heidän elämäntarinansa ovat olleet aikamoisia. Yhden naapurin kanssa olemme tutustuneet niinkin hyvin, että vietämme aika paljonkin aikaa yhdessä.

Tälläisiä ensikokemuksia siis Málagasta.