Eduskuntavaalit. Juu. Ja Facebok muisti muistuttaa, että on äänestyspäivä. Muuten olisin mennyt äänestämäänkin, mutta ketä äänestää!?!?!? Kun on asunut vasta vähän aikaa nykyisen vaalipiirin alueella, niin ei voi tietää ja tuntea ehdokkaita. No, ei sillä... en minä isommassakaan kaupungissa tuntenut ehdokkaita. Ja vaikka olisin tuntenutkin, niin oman kylän ehdokas tuskin olisi pääsyt läpi vaikka koko kylä äänestäisi häntä.

Entäs puolueet? Huoh. Yksikään puolue ei ole puhunut niistä asioista joihin Suomessa minusta olisi ehdottomasti kiinnitettävä huomiota ja joita olisi ehdottomasti parannettava. Ei... kaikki puhuvat juuri sitä, mitä mielestäni ei pitäisi mennä tekemään. Niinpä jätin äänestämättä. 

Yleensä olen tarkka äänestämisen suhteen - joskin jotkut europarlamenttivaalit eivät ole minulle läheskään niin tärkeät ja myönnän että en ole edes koko parlamentin toimintaan perehtynyt. Minulla ei ole hajuakaan mitä siellä tehdään. Niitä paljon puhuttuja direktiivejäkö? Tärkeillään tyhjistä asioista? No, jälkimmäisä ainakin.Sen verran vilkaisin vaalivalvojaisia, että ainakin äänten jakautuminen on ollut erilainen kuin edellisissä vaaleissa. Joissa kansa äänesti Perussuomalaiset hallitukseen, mutta PS jäi hallituksen ulkopuolelle, koska piti äänestäjilleen sanansa eikä antanut periksi painostuksen alla muille puolueille. Nähtäväksi jää mitä tällä kertaa tulee kun hallitusneuvottelut alkaa. 

Ainakaan uusikaan hallitus ei tee niitä korjauksia joita olisi tarpeen saada pikaisesti tässä maassa. Kuten esimerkiksi saada virkamiehet tarkistamaan ja oikolukemaan kirjoittamansa paperit.

Tässä palattuani Suomeen on selvinnyt yhtä ja toista. On asiakirjoja joissa on selviä asiavirheitä, olen pyytänyt niihin oikasua, on luvattu hoitaa ja asia on yhä hoitamatta. Virkaa tekevät ihmiset ovat epätietoisempia kuin olet itse ja ohjeistavat vielä väärinkin. Paras on kun tälläinen virkamies kuvittelee voivansa hoitaa asiaa johon ei oikeudet riitä tai että poliisi kirjoittaa tärkeään ja viralliseen paperiin väärää tietoa. Ja jos jollakin on salaiset yhteystiedot, niin YKSIKÄÄN virallinen taho ei sitä ole tarkistanut! Se olisi helppoa vilkaista tai kysyä Maistraatista. Samalla selviäisi myös huoltajuuden muutos. Tuolla nyt periaatteessa ei muuten olisi merkitystä, muuten kuin siten, että jos itse tekisin noin hutiloiden työni, niin huutia tulisi ja paljon. Pahimmillaan olisin oikeudessa syytettynä.

En tiedä... minulle on aikanaan opetettu, että etenkin virallisissa papereissa, sopimuksissa, testamenteissa, ym. on oltava äärimmäisen tarkkana jopa pilkun paikan suhteen, ettei asiamerkitys muutu. Saatika sitten sanavalintojen kanssa. Vielä kun itse työkseni joudun miettimään niin sanomisiani kuin kirjoittamisiani, niin virheet ja epäkohdat pistävät äkkiä silmään vaikka yleensä en olekaan kovin hanakka saivartelemaan. 

Sen kuitenkin olen oppinut että tänä päivänä Suomessa on PAKKO viilata sitä pilkkua jos aiot omista oikeuksistasi pitää kiinni. Jos sinulle on luvattu joku asia hoitaa tiettyyn päivämäärään mennessä, niin paras saada siitä mustaa valkoisella. Päivän myöhästyminen voi koitua hyvinkin kalliiksi. Ja jos joku virkailija lupaa jotakin puhelimessa tai suullisesti, niin vaadi asiasta myös mustaa valkoisella. Jos olisikin vain yhden viraston yksittäinen tapaus, mutta kun samaan törmää nykyään joka paikassa. Nimimerkillä: syksyn jälkeen joutunut lähes jokaiseen lappuun vaatimaan korjauksia. Ainoa poikkeus on ollut asianajajani laatiamt paperit, jotka poikkeuksetta ovat olleet oikein.

Joten tänään vituttaa olla Suomessa ja olla suomalainen. Pahemmin kuin koskaan sitten sen jälkeen kun palasin Suomeen.