Okei... eilen olin vielä surullinen ystäväni pois menon johdosta, tänään minua vituttaa Suomi. Ja rankasti. 

Sain vihdoin yhden päätöksen, joka nyt sitten taas kerran oli tätä samaa saatanan sontaa jota tässä on jo väännetty monta kuukautta. En voi käsittää miten Suomen kaltaisessa maassa voi byrokratia olla tälläistä. Päätöksiä ja lausuntoja jakelee ihmiset jotka koskaan eivät ole kyseistä kansalaista tavanneetkaan. Lukutaidon osuutta alan vahvasti myös epäillä, kun ei selvityksien selvityksien ja vielä selvityksien jälkeenkään ymmärrä tilannekuvausta. Myöskin joidenkin virkailijoiden kirjoitustaitoja sopii epäillä. jos jo medioissa on ok olla kirjotusvirheitä, niin tuskin virkamieskoneisto on journalisteja parempia kirjoittamaan. 

En ole ainoa joka on kironnut byrokratiaa ja virkamiehiä. Itseasiassa en tiedä ketään kuka olisi sanonut, että hommat on sujuneet hyvin ja mallikkaasti. Ei tänä päivänä, päinvastoin. Viimeiset 6 vuotta olen ihmetellyt jo miten ihmeessä ihmiset narisevat jostakin Kelan kanssa asioimisesta tai työvoimatoimistosta. No, verottajan päätökset on nekin minua sapettanut jo aiemminkin, mutta ylipäätänsä aiemmin mitä olen asioinut virastojen kanssa on riittänyt se, että on osannut lukea mitä jossakin lomakkeessa lukee ja kirjoittaa siihen sen tiedon mitä pyydetään - niin yksinkertaista. Ja sillä tavoin homma toimi Espanjassakin. Vaan nyt ei tunnu riittävän. joka pirun asia pitää vääntää ratakiskosta ja sittenkin ymmärrys on jokseenkin vaikeaa. Pitäiskö lomakkeen tekstit alkaa kiroittamaan tikkukirjaimilla ja tavuviivojen kanssa? Vai kenties englanniksi?

Vaan mistä tämä johtuu? Onko nykyinen pykäläviidakko jo sitä luokkaa että kansalaiset on pudonneet siitä kärryiltä vai voisiko olla niinkin että jopa virkamiehetkin on pudonneet kärryiltä. Tai että lomakkeissa ei oikeastaan enää osata kysyä oikeita asioita, koska aina joudutaan tekemään lisäselvityksiä. Että oikeastaan kukaan ei tiedä mistään mitään - paitsi työtön työnhakija, jolla on aikaa 24/7 lukea pykäläviidakosta omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan saadakseen tukia, joita sitten tietämättömät virkailijat eivät osaa oikein päättää ja sitten kansalaista sapettaa.

Vai onko niin, että kansalainen on ihan hukassa pykäläviidakossa ja virkailija on kaiken tietävä? Arvaukseni kallistuu kovin ensimmäisen vaihtoehdon puolelle, koska usein käsittääkseni nämä virat ovat määräaikasia ja en oikein jaksa uskoa, että koulutus olisi niin kattava työhön otettaessa. Ja millä se kontrolloidaan, että asiat on sisäistetty oikein?

Jo aiemmin muistaakseni kerroin Kelan kanssa asioinnista, miten yhteen yksinkertaiseen kysymykseen kesti 1½ tuntia vastaus. Nooooh... sain vastauksen ja vinkkejäkin, kuinka asia hoituu ja mitä tarvitaan ja mitä ei. Viime viikolla sain Kelasta puhelun, jossa virkailija-setä kertoi että minua oli silloin ohjeistettu väärin... huoh. No, ei kun asiaa hoitamaan ja nyt viikkoa myöhemmin asia ei vieläkään ole Kelassa edennyt ollenkaan. Edellisen kerran kun kävin Kelassa toimistossa nyt sitten ihan tuota samaa asiaa hoitamassa, yritti virkailija soittaa asiasta eteenpäin. Ei päässyt hänkään sisäisellä puhelulla sinne minne piti ja lupasi että virkailija soittaa minulle viimeistään seuraavana päivänä ja siihen siis meni viikko. Joten huomenna taidan istua sen aikaa Kelassa että joku osaa vihdoin antaa jonkun selvän vastauksen siitä mikä nyt on oikein ja mikä ei ja miksi asia ei perkele etene. Ja väkisin tulee mieleen, että kuka noista virkailijoista nyt sitten ohjeistikaan väärin kun yksi sanoo yhtä ja toinen sanoo toista. Ketä tässä pitäisi uskoa?

Ja ilmeisesti sitten seuraavaksi Kelan jälkeen ruuhkautuu jotkut lautakunnat ja hallinto-oikeus viraston päätöksestä riippuen, kun ihmiset alkavatkin tekemään valituksia vääristä päätöksistä. Moni ei jaksa alkaa valitusrumbaan, mutta syytä olisi. Tai sitten vain puretaan tämä sosiaaliturvajärjestelmä, niin ei tule kenellekään enää harmaita hiuksia, masennusta ja mielipahaa ja stressiä jonkin viraston takia. Pärjätäänhän sitä muissakin maissa ilman tälläistä näin kallista ja tehotonta järjestelmää, miksei siis Suomessakin? Saattaisi jopa valtion velkakin päästä vahingossa lyhenemään ja verotustakin voisi sitten jopa hieman laskea ja ihmisille saattaisi löytyä motivaatiota tehdä töitäkin. Nythän kun tilanne on se, että jos olet kerran saanut taisteltua itsellesi tuet pyörimään mukavasti ja kivuttomasti, niin siitä ei kannata ihan mihin tahansa työhön lähteä. Ei etenkään jos sattuu olemaan yksinhuoltaja. 

UGH! Olen puhunut.