Viime viikolla kaiken muun ikävän sonnan keskellä poikkesin hoitamaan ihan yhtä pientä kysymystä Kelaan. Siis ihan vain yksi kysymys nykyisestä etuudestani, lähinnä että pitääkö minun tehdä muutosilmoitus vai uusi hakemus. 

Ensimmäien vastaus oli asiakaspalvelijalta että tarvitsen kokonaan uudet sopimuksetkin etuuden pohjalle. Siinä vaiheessa jo pääsi minulta todella pitkä syvä huokaus. Mutta tämä asiakaspalvelija ohjeisti kuitenkin käymään tarkistamassa asiaa yläkerrasta virkailijalta. 

Menin. Otin vuoronumeron. 13 ihmistä ennen minua. 3 virkailijaa paikalla. Minä olin AINOA suomea puhuva mennessä. Tuli sinne onneksi muitakin. Ja huomasin, että nämä muuta murretta puhuvat eivät ilmeisesti osanneet kovinkana paljon Suomea, ainakin heitä palveltiin auliisti englanniksi. Hyvä tietysti niin. Mutta ehkä vähän turhankin auliisti. Koska kun paikalle tuli muita suomalaisia, niin johan alkoi juttua kuulemaan... byrokratiasta, paperisodasta. Avuliaisuudesta ei tietoakaan.

Odotellessani vuoroani, selailin Kelan asiakasetuuslehteä. Silmiin pisti keskiaukeama jossa oli etuudet esitelty englanniksi. Toki hyvin tiivis muotoinen, mutta kuitenkin. En sillä kertaa sivua lukenut niin tarkkaan, vilkaisin vain, mutta nyt aikani kuluksi sitten luin tuon aukeaman netistä tarkemmin. 

Ja näin punaista. 

Alan todella ymmärtämään miksi ulkomaalaisille on mielekästä tulla Suomeen. Ja ensimmäiseksihän maahan tulevalle pika pikaa järjestetään työmarkkinatuki. jonkinmoinen tulopuoli edes. Ja vasta nyt parin kuukauden aikana minulla on ollut ilo jutella Suomeen tulleiden ulkomaalaisten opiskelioiden kanssa. Ja heistä suurin osa on sanonut tulleensa Suomeen opiskelemaan vain siksi että koulutus on ilmainen yliopistossakin ja saa opintotukea! Siinä vaiheessa itse olen hymyillyt hiljaa ja nätisti vaikka mieleni tekee huutaa vain PERKELE!

Ja vain siksi, että samaan aikaan tiedän monia suomalaisia, jotka taistelevat heille kuuluvista sosiaalietuuksista lippujen ja lappujen kanssa ja odottavat byrokratian rattaiden kourissa viikkoja, jopa kuukausia.

Noh... onhan tästä ollut ennenkin kirjoituksia netissä, että ei ne tuet ihan tuosta noin lopukaan, jos vaikka lähteekin Suomesta pois - ja tuossahan se sitten myös lukeekin - ihan englanniksikin. Ja itseasiassa, jos nyt mies sattuisikin tulemaan töihin mistä tahansa maailman kolkasta ja pääsemään Suomen sosiaaliturvaan ja koko muu perhe maailmalla on siihen oikeutettu myös. Ja sairasvakuutuksen piikkiin kun sitten menee myös ulkomailla käyetyt yksityiset lääkäripalvelut.

No mutta sitten takaisin omaan asiaani... pääsin lopulta tiskille. Esitin virkailijalle saman kysymyksen kuin aiemmin kerrosta alempana aulassa. No, virkailija ei edes tiennyt vastausta. Eikä tiennyt, että maksetaanko edes etuuden erotusta minulle vaan se piti tarkistaa soittamalla! Hyvä tietysti että tarkisti asian, mutta onhan se nyt kumma kun minä asiakkaana tiedän paremmin, että erotus kuuluu maksaa, mutta että teenkö uuden hakemuksen vai muutosilmoituksen niin sitä ei missään oltu ilmoitettu selvästi.

Muutenkin viime viikolla kuulin riittävästi, että virkailijoiden joiden pitäisi edes oman alansa asioiden pykälät tuntea ovat aivan pihalla niistä. Ristiriitaiset pykälät ja vielä ristiriitaisemmat tulkinnat on saaneet aikaan sen, että minun näkövinkkelistä tarkasteltuna jopa Espanjan päättömältä tuntuva toimintamalli, joka riippuu ihan virastosta, kaupungista, virkailijasta, virkailian päivästä, sinun pärstäkertoimesta, päivän säästä ja jopa tähtien asennosta, on toimivampi kun kyse on siitä miten hyvin saat asiasi hoidettua. Ja villi veikkaus on, että lähes joka paikassa muualla on sama juttu. Se tosin on vain minun villi veikkaus. Ainakaan missään muualla ei yhtä auliisti opasteta maahanmuuttajia hakemaan etuuksia kuin Suomessa.