Eilen tulikin yllättäen vapaapäivä. Tai no töitäkin olisi voinut tehdä, mutta yksi ihminen ei tarvitse 4 henkilöä tekemään sitä työtä jota itse tekisin täydellä päivällä kahdelle ihmiselle helpostikin. Joten pidän ennemmin ylimääräisen vapaapäivän ja käytän sen hyödyksi. Tokihan tuossa olisi tiimityöskeltely ollut aivan huipussaan kun 4 ihmistä hoitaa tukitehtäviä yhdelle. 

No, tiimityöskentelyä löytyi kotonakin. Mies tuli asioilta uuden antennin kanssa ja eipä sen vaihto katolle ihan yksin onnistu. Tai onnistuu, mutta on työläämpi projekti kun antenni on talon toisessa päässä ja toisessa päässä on tikkaat. Ja liukas peltikatto, jolta lumet tulossa vielä alas. Joten turvallisuussyistäkin on parempi että toinen hoitaa alapuolella osan hommasta ja heittele työkaluja alhaalta tarpeen mukaan tai löyää pultteja katon alapuolella kuin että Mies olisi ravannut kattoa edes takasin.

Samalla Mies vähän avitti lumien alastuloa avaamalla piipunjuuret lumista. Ja muutenkin lumentuloa alas... ja tuli lumineen lapioineen päivineen vauhdilla alas katolta. Huoh. Lähipäivinä joku muu lappaa sitä katolta alastullutta lunta kuin Mies...

Tiimityöskentelyä tuli myös tehtyä muksun kanssa. 2 isompaa on hiihtolomaa viettämässä ja kavereiden luona reissussa, niin nuorimmainen on saanut kokkailla kanssani. Ja lisäksi aloitimme yhdessä mittavampaa projektia ja siirsimme laatikoita yhdestä nurkasta toiseen nurkkaan. Mies ne josskain kohtaa ruotii läpi.

Huomiselle ilmoitin jo pitäväni myös vapaapäivän jos vajetta on yhä näin paljon mitä eilen ja tänään. Ja näillä näkymin on. Se tarkoittaa minulle kuitenkin kotipuuhapäivää. Nappaan olohuoneen verhot alas ja lähtee ikkunat pesuun. Ja asennetaan uudet verhotangot. Ja verhot. Ja mattokin lähtee vaihtoon. Koirien viltit käy pesukoneen kautta. Semoista pientä puuhastelua. Tämä päivä on mennyt lumen määrää ihmetellessä kun ne yöll rymisteli pitkälti kaikki alas. Ja koska lumi on märkää nuoskaa, niin siinä sitä lapioimista riittää