Aamulla heräsin aikaisin, 5 minuuttia ennen kuin kelloni yleensä herättää. Hörppäsin lasin vettä ja kellahdin takaisin unille, vapaapäivä, täyden työviikon jälkeen, niin on lupakin nukkua. Tuntia myöhemmin käytävältä kuului

"MAAUUUU!"

Kohta vielä vaativampana. Se on se talon äänekkäin kisu. Jestas, että pienestä kissasta voikin lähteä kova ääni. Ja on vielä tyttökissa. Menin avaamaan oven ja sain aamupalalle vieraan. Tosin se ei yllättänyt, koska kissa viihtyy muutenkin seurassani ja on pari kertaa meinannut lähteä kanssani kauppaankin. Mutta koska se ei ole sisäkissa, eikä sisäsiistikään, niin en voi ottaa sitä kämpilleni.

CAM00318%5B2%5D-normal.jpg

CAM00320%5B1%5D-normal.jpg

Sillä välin kun otin kahvia hävisi leivältä makkarat. :D Saa nähdä tuleeko huomennakin aamulla vierailulle. Seura olisi kelvannut pitemmäksikin aikaa, mutta lähdin aamulenkille.

Kissa on oikeasti naapurin, sirutettu, madotettu, rokotettu jne. Eli ei mikään kulkukissa. Ja kissat (en edes tieäd montako niitä on :D) on käytännössä kaikkien talon asukkaiden lemmikkejä. Tämä tyttö on kova komentamaan aina minua ja pihan äänekkäin leidi. Isukki on kuulema villikissa. Siksi ei oikein ole sylissä viihtyvää sorttia.

Lenkillä viereeni ajoi auto ja keski-ikäinen mies alkoi kamalasti papattamaan minulle. En ymmärtänyt sanaakaan. Paikallisten puhetapa on niin nopea, etten saa sanoista selvää. Vaatii totuttelua. Ensin käsitin "huitoman" avulla, että hän tarjosi minulle kyytiä. Vastasin: "Gracías por su oferta pero no necesita." Ja jatkoin matkaani. 

Pari metriä myöhemmin auto yhä hidasti viereeni ja "huitoman avulla tarkensi tarjoustaan, luuli minua maksulliseksi. Repesin nauramaan. Mies ilmeisestikin loukkaantui. No, ei voi mitään, mutta tilanne oli niin koominen. En ollut pukeutunut mitenkään erityisesti saatika laittautunut ja olin vain kävelyllä.

Tuo on kuitenkin asia johon kannattaa varautua Espanjassa. Tuskin koko Espanjasta löytyy yhtäkään naista jolle ei olisi tarjottu rahaa seksiä vastaan. Joku ehkä siitä voi loukkaantua, mutta itse en ole moksiskaan. Pitäisi kai olla jopa imarreltu, että "palveluksistani" oltaisi valmiita maksamaan. Ilmeisesti en ole vielä rupsahtanut miesten silmissä. ;)

Kävelyn jälkeen makoilin parvekkeella ja kirosin kuumuutta. Oli suhteellisin kova tuuli, mutta se ei vilvoittanut oloa. Vettä meni litra tunnissa. 

Kun parvekkeelle ei enää paistanut aurinko, niin mietin hetken. Pesin pikaisesti lakanat nyrkkipyykkinä ja paiskasin ne parvekkeelle tuuleen kuivumaan ja aloin pakkaamaan tavaroita rannalle. Koko pakkaamiseen meni puolisen tuntia ja parvekkeella poiketessani hakemaan sandaaleitani totesin lakanoiden olevan jo kuivia.

Lähdin rannalle, ossa menikin muutama tunti. Nyt on iho iloisesti taas astetta tummempi. Sen verran tumma, että ne ensimmäiset suonikohjut (!) ei erotu ellei tiedä missä ne on. Huomenna samanmoinen ja niitä ei huomaa enää ollenkaan. 

Kotiin tullessa peili surisi. JOO-O! OIKEESTI!!!!

Päättelin, että peilin takana on oku ötökkä. Koputtelin peilin kulmia suht napakasti, mutta surina ei lakannut, joten annoin olla, ennen kuin haotan koko peilin. Touhusin muuta, paistoin RUISLETTUJA ja otin päikkärit. Nukuin ehkä jonkun puoli tuntia, vaikka rannallakin olin torkkunut. Auringonotto on rankkaa puuhaa.

Kävin hakemassa silityslaudan ja -raudan lainaan. Sain päähäni, että iso suomesta tuomani kaulahuivi (ohutta puuvillaa, mutta peittävä) on aika muokata käyttökelpoisempaan muotoon, oten suunnittelin siitä hellemekon. Kuva tulee kun mekko on valmis, mutta aikaa se ottaa koska talossa ei ole ompelukonetta lainata, oten teen koko koltun KÄSIN. No, onpahan vapaapäivinä jotakin tekemistä.

Tullessa takaisin huomasin eteisen lattialla jotakin möhmöä. Ajattelin, että pitää imuroidakin. Tarkempi tarkastelu paljasti möhmöt onkin sortin hämähäkeiksi, ihan semmosiksi normaalin kokoisiksi. Niitä oli 8. Ja minä inhoan hämähäkkejä. Sympatiani hämppejä kohtaan on totaalisesti absoluuttisen nollapisteen alapuolella, kun kuluin, että täällä päin on semmoisia ihna pieniä hämähäkkejä, jotka myös purevat. Niiden pureman erottaa siitä, että niistä tulee itikan pureman näköisiä jälkiä, mutta niitä on useampia vieretysten.

Mutta onneksi on muurahaiset! 

Olen jotenkin käsittänyt, että hämähäkit syövät muurahaisia jne. Vaan tänään todistin jotakin varsin erikoista. Kun hämpit oli lattialla, niin ne vaikuttivat olevan varsin hyväkuntoisia ja eläviä. Vaan eivät kauan! Toki tiesin, että talossa on näitä "hölmöä" muurahaisia, jotka syövät leivänmurut, jos pääsevät niihin käsiksi. Ne osaavat kiivetä pöydälle, mutta eivät pääse esim leipiin käsiksi, jos leipä on jonkin paketin tai tavaran päällä. Pyörivät vain ympyrää ja alkavat syödä toisiaan!

Vaan tänään olikin ilmeisesti tiedossa muurahaisille grillibileet, koska muurahaiset joukolla hyökkäsivät hämppien kimppuun, jotenkin tainnuttivat sen ja alkoivat raahata kituvaa hämähäkkiä jonnekin isomman porukan voimin. 

Tiedä sitten mikä ötökkä on käynyt minua puremassa, koska paukamia on vähän joka puolella. Ainakin joku lentävä muurahaisen näköinen puree pirun kirvelevästi. No, smaapa tuo, se on kesä täälläkin ja ötököitä on aina joka puolella. (Tosin Alicantessa myrkytettiin parin kuukauden välein ötökät ilmasta käsin pienillä lentokoneilla joten siellä niitä ei juuri näkynyt)

No, torakkaa ei vielä ole tullut vierailulle. Muurahaisten lisäksi on tullut havaittua että täkäläiset kirvat on VALTAVIA ja yhtenä aamuna heräsin siihen kun kaskas (vai heinäsirkka?) hyppäsi päälleni. Kyllä hyppäsin minäkin :D